Ajo- ja lepoaikasäädösten
vaikutukset

Trafin julkaisuja 22-2013

Ilkka Salanne, Sanni Rönkkö, Marko Tikkanen - Sito
Pia Perttula - Työterveyslaitos

Tämän selvityksen tavoitteena oli hahmottaa ajo- ja lepoaikasäädösten vaikutuksia tiekuljetusalalla. Lisäksi selvitettiin säädösten valvontaan ja lisäjoustotarpeisiin liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä toteutettiin laajat internetkyselyt ammattikuljettajille ja tieliikenteen tavarakuljetuksissa toimiville yrityksille.

Kuljettajat tuntevat mielestään ajo- ja lepoaikasäädökset ja pystyvät noudattamaan niitä melko hyvin. Kuljetusasiakkaiden arvioitiin tuntevan säädökset melko huonosti. Digitaali-sen ajopiirturin käyttö hallitaan kuljetusalalla hyvin.

Kyselyyn vastanneet kuljettajat ja yritykset eivät näe ajo- ja lepoaikasäädöksillä ja niiden valvonnalla olevan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Taloudelliseen ajotapaan niillä arvioitiin olevan heikentävä vaikutus. Säädösten ja niiden valvonnan katsottiin vähentävän myös kuljettajan ammatin houkuttelevuutta sekä lisäävän tauko- ja lepopaikkojen sekä ylimääräisten järjestelyiden tarvetta. Lähes puolet vastanneista kuljettajista koki ajo- ja lepoaikasäädökset positiivisena työhön liittyvänä asiana. Yli puolet kuljettajista näki kuitenkin ajo- ja lepoaikasäädösten ja niiden valvonnan lisäävän kiirettä ja stressiä työssä ja vähentävän mahdollisuutta valita ruokapaikka.

Yritykset arvioivat ajo- ja lepoaikasäädösten ja niiden valvonnan vähentävän kuljetustensa tehokkuutta ja täsmällisyyttä, lisäävän työvoiman tarvetta, koulutuksen määrää, henkilöstö- ja kuljetuskustannuksia ja ulkomaalaisten tiekuljetusyritysten hoitamien kuljetusten määrää sekä heikentävän liiketoimintansa kannattavuutta ja suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Toimitusketjujen hallintaa ja läpinäkyvyyttä kehittämällä yritysten toiminnan tehokkuutta, täsmällisyyttä, kannattavuutta ja kilpailukykyä voitaisiin tehostaa.

Kuljettajien ja yritysten näkemykset ajo- ja lepoaikojen lisäjoustojen tarpeellisuudesta olivat hyvin samansuuntaisia. Nykyisten vuorokautisten ja viikoittaisten lepoaikojen koetaan olevan riittävän pitkiä, mutta joustoja tarvittaisiin lisää ja ne tulisi saada käyttää vapaammin. Jos vuorokautiseen ajoaikaan ja taukoihin tulisi lisää joustoja, katsottiin tällaisella muutoksella olevan useita myönteisiä vaikutuksia (mm. taloudellisen ajotavan lisääntyminen, aikataulussa pysyminen, kiireen ja stressin väheneminen, ajonopeuksien aleneminen, kuljetusten täsmällisyyden parantuminen, kuljetuskustannusten aleneminen). Joustojen lisäämisen ei nähty vaikuttavan liikennevahinkojen määrään eikä työvoiman tarpeeseen tai saatavuuteen.

Kuljettajat joutuvat ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamista valvovien viranomaisten tienvarsitarkastuksiin keskimäärin alle kaksi kertaa vuodessa. Kuljetusyrityksissä valvontaa suorittava viranomainen on tehnyt tarkistuksia vielä harvemmin, keskimäärin alle kaksi kertaa viidessä vuodessa.

Viranomaisvalvonnan määrän koetaan sopivana ja valvovia viranomaisia pidetään asiantuntevina. Kuljettajista 787:lle (39 % kaikista kuljettajista) oli määrätty yksi tai useampia seuraamuksia ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamatta jättämisestä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuljettajien yleisimmät ajo- ja lepoaikasäädösten rikkeet olivat ajoajan ylittäminen, liian lyhyt vuorokausilepo ja taukojen noudattamatta jättäminen. Viranomaisvalvonnan lisäksi suurimmassa osassa yrityksiä valvotaan itse omia kuljettajia vähintään kerran viikossa.

Kokonaisuutena kuljetuksen suorittamiseen tai toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden katsottiin vaikuttavan harvoin vuorokautisten ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamiseen. Tästä huolimatta kuljetusten aikataulupaineet, lastaukseen tai purkuun liittyvät viivästykset ja ongelmat, työnjohdon tai asiakkaiden vaatimukset, tien huono kunto, talvihoidon puutteet sekä pysäköinti-, tauko- ja lepopaikkojen vähäisyys nousivat kyselyssä esiin asioina, jotka ajoittain vaikeuttavat ajo- ja lepoaikasäädösten noudattamista.