Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden toimivuus ja vaikuttavuus

Trafin julkaisuja 05-2013

Anne Vehmas, Ramboll Finland Oy
Marita Löytty, Trafi

Tutkimuksessa selvitettiin alkolukolla valvotun ajo-oikeuden toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimusaineistoina käytettiin kaikille alkolukolla valvottuun ajo-oikeuteen osallistuneille kuljettajille lähetettyä kyselyä, sähköpostikyselyjä poliisilaitoksille, käräjäoikeuksille ja maahantuojille sekä terveydenhuollon edustajan ja muutamien kuljettajien haastattelua. Lisäksi analysoitiin liikennetietojärjestelmän alkolukkoajokortillisten ajo-oikeus- ja liikenne-rikkomustiedot sekä kuolemansyyt ja yhden laitevalmistajan alkolukoista puretut käyttötiedot sekä laadittiin katsaus muiden Euroopan maiden alkolukkokäytännöistä rattijuopumukseen syyllistyneille kuljettajille.

Alkolukolla valvotussa ajo-oikeudessa oli ajalla 1.7.2008–12.6.2012 kaikkiaan 1687 kuljettajaa, joista 24 (1,4 %) oli kuollut. Alkolukkoajokortillisilla painottuivat alkoholiperäiset kuoleman syyt ja itsemurhat huomattavasti enemmän kuin väestössä yleensä. Keski-iältään 51-vuotiaista kuljettajista 84 % oli miehiä. Nuorin kuljettaja oli 20 ja vanhin 82 vuotta.

Yli puolella alkolukkoajo-oikeutta edelsi useampi kuin yksi rattijuopumus. Kuljettajista 54 (3,3 %) jäi kiinni rattijuopumuksesta alkolukkoajo-oikeuden aikana. Alkolukkoajo-oikeuden päättymisen jälkeen rattijuopumuksesta jäi kiinni 41 (2,5 %) kuljettajaa. Kaikkiaan siis 95 (5,7 %) kuljettajaa jäi kiinni rattijuopumuksesta alkolukkoajo-oikeuden aikana ja/tai sen jälkeen. Alkolukkoa käyttäneillä uusijoiden osuus näyttäisi olevan selvästi pienempi kuin ratti-juopumuksesta kiinni jääneillä yleensä (29–30 %).

Pääosa kuljettajista kertoi alkolukon vaikuttaneen heidän alkoholinkäyttöönsä ja auttaneen heitä välttämään uuden rattijuopumuksen. Käyttötietojen perusteella valvotun ajo-oikeuden alkolukot ovat estäneet 12 000 rattijuopumusta ja yli 40 000 kertaa alkoholia maistelleen (≥ 0,2 ‰) kuljettajan pääsyn rattiin. Vajaa kolmannes alkolukkoajo-oikeuden kuljettajista kertoi jättäneensä tai aikovansa jättää lukon vapaaehtoiseen käyttöön koetusajan jälkeen.

Alkolukkoajo-oikeus kesti keskimäärin 506 päivää eli vajaat puolitoista vuotta. Vaikka ai-neistosta poistettiin keskeytyneet, kaikkiaan 15 % (229) alkolukkoajo-oikeuden pituus jäi alle lakisääteisen vuoden. Monet kuljettajat valittivat, että oli vaikea saada tietoa koetusajan pituudesta ennen alkolukon hankintapäätöstä ja monille se oli epäselvä vielä alkolukkoa käytettäessäkin, sillä he olivat saaneet eri viranomaislähteistä ristiriitaista tietoa. Liian lyhyiden koetusaikojen selitykseksi käräjäoikeuden edustajat arvelivat lain tulkintavaikeuksia, tietämättömyyttä, huolimattomuutta tai inhimillisiä erehdyksiä.

Rattijuopumuksesta kiinni jääneet suhtautuivat alkolukkoon eri tavoin. Toisessa ääripäässä alkolukko nähtiin ongelmana, arjen kiusallisena riesana, rahanmenona ja häpeällisenä muistutuksena rattijuopumuksesta. Vastakkaisessa ääripäässä alkolukkoa pidettiin apurina, elämänhallinnan apuvälineenä ja turvallisena matkakaverina, joka varmistaa, ettei uutta vahinkoa enää tapahdu. Valtaosa vastaajista piti julkisella paikalla puhaltamista kiusallisena. Kymmenesosalla perheen ulkopuoliset eivät tienneet alkolukosta ja muutamilla eivät läheisetkään.

Valtaosalla kuljettajista ei ollut tiedonsaantiongelmia, mutta 10–15 % kertoi, ettei kukaan oikein osannut neuvoa, tieto on hajallaan eri paikoissa ja se on epäselvää ja liian yleistasoista. Yksityiskohtaisempaa tietoa olisi kaivattu mm. alkolukon myynti- ja asennuspaikoista, hinnoista, lääkärikäynnistä, koetusajan kestosta ja mahdollisuudesta saada alkolukkoajokortti jo ennen käräjäoikeuden päätöstä. Yleinen tietämys alkolukon käyttömahdollisuudesta on viime vuosina parantunut, mutta edelleenkin on tarvetta lisätä tiedotusta ja ohjeistusta alkolukkoajo-oikeudesta niin kuljettajille kuin viranomaisille.

Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden toimivuudessa havaittiin monia epäkohtia, joiden poistaminen on tärkeää, jotta alkolukot ja niiden käytön myönteiset liikenneturvallisuusvaikutukset voisivat yleistyä. Seuraavassa on esitetty lyhyesti tutkimuksesta nousseet kehittämisehdotukset.

  • Lisää tiedotusta alkolukoista ja alkolukkoajo-oikeudesta (Alkolukkokampanja ja internetiin alkolukkosivusto)
  • Tulisi laatia selventävä ohjeistus alkolukkoajo-oikeudesta käräjäoikeuksille, poliisilaitoksille ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle
  • STM:n ohjeistus keskustelun sisällölle ja tavoitteille
  • Viranomaiset voisivat suositella alkolukkoa rattijuopumuksesta kiinni jääneille ja alkolukon jättämistä vapaaehtoiskäyttöön koetusajan jälkeen.
  • Poliisin, käräjäoikeuden ja terveydenhuollon paikalliset yhteistyöpalaverit
  • Tulisi luoda viranomaisen määrittelemä ja ylläpitämä käyttötietorekisteri, johon kaikkien alkolukkolaitteiden valmistajat tai edustajat toimittavat puretut lokitiedot samanlaisessa, yhdenmukaisessa muodossa.
  • Alkolukon käyttötietojen hyödyntäminen mm. ajo-oikeutta palautettaessa, päihderiippuvuuden hoidossa sekä tilastointi- ja tutkimustarkoituksissa.
  • Viranomaisen tulisi määrittää ja hyväksyä myös kaikki alkolukon käyttöön liittyvät prosessit, joita laitteiden valmistajalta tai sen edustajalta edellytetään.
  • Muutosehdotukset alkolukolla valvottuun ajo-oikeusprosessiin o Rattijuopumuksesta määrättäviä ajokieltoja pidennetään siten, että ajokiellon pituus vastaa valvotun ajo-oikeuden koetusajan pituutta.
  • Normaalin ajokortin saa takaisin vasta sitten, kun alkolukon käyttötiedoissa ei ole hylättyjä puhalluksia viimeisen puolen vuoden aikana. Jos on yrittänyt lähteä ajamaan nauttineena, poliisi voi joko jatkaa alkolukkoajokortin voi-massaoloa toistaiseksi, kunnes kaikki edeltävän puolen vuoden puhallukset ovat hyväksyttyjä, tai ohjata henkilön päihdeseurantaan ja terveysperusteisen alkolukon käyttöön.
  • Terveydenhuollon ammattilainen arvioi kunkin yksilöllisen keskustelukertojen tarpeen, joka voisi olla 1-3 kertaa.
  • Harkitaan, olisiko kaikilla rattijuopumuksesta kiinni jääneillä hyvä olla ensin lyhyt ajokielto-osuus ennen alkolukkoajo-oikeuden saamista.
  • Laitevalmistajien ja maahantuojien tulisi parantaa alkolukon käyttöopastusta sekä jatkaa alkolukkojen teknistä kehittämistä mm. puhaltamis- ja lämpenemisongelmien helpottamiseksi.
  • Autohuoltamoja tulisi opastaa erilaisten alkolukkojen käsittelystä auton huollon yhteydessä.
  • Tulisi saada lisää alkolukkojen käyttötietojen purkupaikkoja tai kehittää mahdollisuus käyttötietojen purkuun luotettavasti etälukuna.
  • Jatkotutkimusaiheina erityyppiset alkolukkoajokortillisten ryhmät (esim. ensikertalaiset ja rattijuopumuksen uusijat) sekä rattijuopumukset alkolukkoajo-oikeuden aikana.