International reporting mechanisms of
transport markets

Liikenteen markkinat Suomessa ovat avautumassa avoimelle kilpailulle ja tavoitteena on hyvin toimivat liikennepalvelut ja toimintaympäristö sekä matkustaja- että rahtiliikenteessä. Digitaalisen tiedon hyödyntäminen lisääntyy ja tämä näkyy MaaS palvelujen kehittämisenä. Siksi tarvitaan tietoa liikennemarkkinoiden kansainvälisistä seurantata-voista ja mittareista, joita valotetaan tässä Metropolia Ammattikorkeakoulun Trafille tekemässä benchmark-selvityksessä.

Vertailukohteina olivat Uusi-Seelanti, Kalifornian osavaltio USA:ssa, Ruotsi, Norja ja Belgia. Raportissa kuvataan liikennemarkkinoiden seurantaa ohjaavia mekanismeja se-kä liikennepalvelujen raportointia ja indikaattoreita eri kuljetusmuotojen osalta kussakin vertailumaassa. Tietoa uusista MaaS palveluista ja niiden seurannasta ja hinnoittelusta kartoitettiin myös. Nämä palvelut ovat monissa maissa kuitenkin vielä kokeiluasteella. Benchmark -tutkimusten tuloksia analysoitiin Suomen nk. ”Tilakuvaa” vastaan. Raportin lopussa esitetään muutamia kehitysehdotuksia, joiden avulla Suomen seurantajärjestelmää ja indikaattoreita voitaisiin haluttaessa täydentää. Tässä raportissa esitetyt tiedot ja tulokset pohjautuvat lukuisiin kohdemaiden viranomaisraportteihin ja julkaisuihin sekä maiden viranomaisilta sähköpostikirjeenvaihdon avulla saatuihin tietoihin.

Tutkimuksen kohteena olleiden maiden liikennemarkkinoiden seurannan ja mittareiden painotukset eroavat selvästi toisistaan. Vaikka tavoitteet ovat samat, saattavat menet-telytavat niihin pääsemiseksi olla erilaiset. Näin myös maissa, joissa noudatetaan EU:n ohjeistuksia. Tähän vaikuttaa se, millainen lähestymistapa liikennemarkkinoiden seurantaan ja kehittämiseen kussakin maassa on vallalla. Nämä lähestymistavat on jaettu nk. top-down, bottom-up ja hybridi -malleihin. Suomessa, Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Norjassa seuranta perustuu top-down-malliin, jossa viranomaiset ohjaavat ja standardisoivat toimintaa. Bottom-up-mallissa voidaan vastata joustavammin paikallisiin tarpeisiin, mutta se saattaa lisätä viranomaisten työmäärää merkittävästi. Siksi Kaliforniassa ja Belgiassa noudatetaan hybridimallia. Kaliforniassa kaupungeilla on vastuu muutosten toteuttamisesta ja osavaltion taholta ohjeistetaan eri viranomaistahot. Belgiassa kolmelle alueelle on annettu itsenäinen päätäntävalta, mutta niiden tulee noudattaa valtiotasoisia ohjeita.


Liikennemarkkinoiden seurannassa käytetään lukuisia mittareita kuten tästä raportista ja sen liitteistä selviää. Suomen liikennemarkkinoiden seurantajärjestelmä ja mittaristo on tällä hetkellä jo melko kattava ja se huomioi myös liikenteen digitaalisuuden seurantatarpeet paljon paremmin kuin monissa muissa maissa. Tämä raportti antaa tarvittaessa hyviä esimerkkejä lisämittareille Suomen seurantajärjestelmään esim. Uuden-Seelannin mittariston pohjalta. Tiedonkeruu ja mittariston päivittäminen vaativat aikaa ja resursseja. Tämän vuoksi Uutta-Seelantia lukuun ottamatta avainmittareiden määrää on vähennetty ja raportoinnissa hyödynnetään tehokkaasti nk. alakategorioita. Suomessakin kannattaa harkita, miten montaa mittaria ja millä tasolla raportoidaan, jotta taataan selkeä kuva tulevaisuuden tarpeet huomioivista liikennemarkkinoista.