Kansainväliset kokemukset tiekuljetusyritysten turvallisuus- ja ympäristöjohtamisessa

Trafin tutkimuksia 08-2014

Arttu Lauhkonen, Trafi

Trafi on kehittämässä tieliikenteen kuljetusyrityksille tarkoitettua johtamis- ja menettelytapamallia edistääkseen ammattiliikenteen turvallisuuskulttuuria ja ympäristön kannalta vastuullista toimintatapaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tiekuljetusyritysten turvallisuus- ja ympäristöjohtamiseen liittyviä kansainvälisiä kokemuksia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää etenkin johtamisjärjestelmien käyttöönottoon sekä eri turvallisuus- ja ympäristöjohtamiskeinojen toimivuuteen liittyviä kokemuksia, jotka ovat huomionarvoisia vastuullisuusmallia kehitettäessä.

Tutkimus suoritettiin kirjallisuusselvityksenä. Tutkimuksessa tarkastellut teokset olivat pääosin tutkimusraportteja, joissa käsiteltiin tiekuljetusalan turvallisuus- tai ympäristöjohtamiseen liittyviä toimintatapoja ja asenteita. Raportissa esitetään tiivistetysti tarkastellut teokset ja se jakautuu osioihin turvallisuus- ja ympäristöjohtamisesta. Tuloksena muodostui yleiskuva suurimpina pidetyistä turvallisuusongelmista, tärkeimmiksi koetuista turvallisuusjohtamiskeinoista sekä yritysten turvallisuus- ja ympäristöjohtamiseen kohdistuvista asenteista. Raportin lopussa esitetään tärkeimmiksi koetut tekijät vastuullisuusmallin kehittämisen kannalta sekä suositukset jatkotutkimuksille.

Tarkasteltujen teosten perusteella tärkeimpiä turvallisuusongelmia ovat riskialttiit ajotavat, riskikuljettajat, kuljettajien terveydentila ja huonot elintavat sekä väsymiseen liittyvät ongelmat. Alan turvallisuusjohtamiseen vaikuttavia erityispiirteitä ovat pienten yritysten suuri määrä, monimutkaiset aliurakointiverkostot, etäinen työskentely sekä epäsäännölliset työajat.

Turvallisuusjohtamisen kansainvälisiä keinoja löydettiin lukuisia. Tämän tutkimuksen valossa tärkeimpiä turvallisuutta parantavia tekijöitä ovat johdon sitoutuminen turvallisuuteen, kuljettajien koulutus, työn aikataulutus ja matkasuunnittelu, ajoneuvojen ylläpito, turvallisuustason jatkuva seuranta ja korjaavat toimet sekä kuljettajien palkkauskriteerit ja kuljettajien turvallista toimintaa edistävät kannustimet ja tunnustukset. Turvallisuusjohtamisen todentamisjärjestelmien tehokkuudesta on ristiriitaisia havaintoja, vaikka yleisesti todennetut yritykset ovat olleet muita turvallisempia. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen organisaatioiden kaikilla tasoilla ja etenkin kuljettajien keskuudessa on havaittu haastavaksi, mutta turvallisuuden kannalta välttämättömäksi.

Suurimmilla yrityksillä on yleensä pieniä yrityksiä kattavammat turvallisuusjohtamisjärjestelmät. Turvallisuusasiat koetaan kuitenkin pääosin hyvin tärkeiksi yrityksen koosta riippumatta. Vaikka turvallisuutta pidetään yleisesti tärkeänä, havaittiin tutkimuksessa, että turvallisuusjohtamisessa on paljon kehitettävää myös kansainvälisellä tasolla. On esimerkiksi yrityksiä, jotka laiminlyövät turvallisuutta systemaattisesti ja paljon turvallisuuden edistämistoimiin kriittisesti suhtautuvia johtajia.

Ympäristöjohtamisjärjestelmien osalta tarkastelu painottui yritysten ympäristöasioiden edistämistä koskeviin asenteisiin. Yleisesti ottaen ympäristöjohtamisessa aktiiviset yritykset ovat suuria ja passiiviset pieniä. Suuret yritykset näkevät ympäristöjohtamisjärjestelmät yleensä tarpeellisina. Pienet yritykset usein kokevat ympäristöjohtamisen lisärasitteeksi, josta saattaisi aiheutua kilpailullisia haittoja. Tästä huolimatta myös pienissä yrityksissä yleensä pyritään huomioimaan ympäristöseikkoja päätöksenteossa.