Moottoripyöräkortti-uudistuksen vaikutukset

Trafin tutkimuksia 05-2014

Annamari Ruonakoski ja Mikko Seila, Linea Konsultit Oy

Työn lähtökohtana ovat 29.4.2011 vahvistetun ajokorttilain mukanaan tuomat muutokset moottoripyöräkortin hankintaan. Lakimuutoksen tarkoituksena oli saattaa voimaan ajokorttidirektiivin 2006/126/EY vaatimukset. Muutos astui voimaan 19.1.2013, jonka jälkeen moottoripyörän ajokorttiluokat ovat A1, A2 ja A. Asteittaisen ajokorttien suorittamisen tavoitteena on parantaa moottoripyörän kuljettajien valmiuksia ajoneuvon kuljettamiseen liikenteessä liikenneonnettomuuksien vähentämiseksi. Nyt luokasta toiseen siirryttäessä on kaikissa tapauksissa saatava kuljettajaopetusta. A-kortin suorittamisikäraja ilman edeltävää moottoripyöräkorttia nousi 21 vuodesta 24 vuoteen. Työn tarkoituksena oli selvittää lakimuutoksen vaikutuksia ja vastaanottoa. Lisäksi haluttiin arvioida, onko lakiuudistuksella ollut toivottuja turvallisuusvaikutuksia. Työ perustuu tilastotietoihin sekä moottoripyöräilijöille, autokouluille ja ajokokeen vastaanottajille tehtyjen kyselyiden tuloksiin.

Lakiuudistuksen mukanaan tuoma moottoripyöräkorttiluokan korottamiseen vaadittu koulutus on saanut osakseen ristiriitaisen vastaanoton kyselyihin vastanneiden keskuudessa. Järjestelmää on arvosteltu päällekkäisestä opetuksesta, tehottomuudesta, monimutkaisuudesta ja kalleudesta. Etenkin toista korotuskoulutusta A-korttiin siirryttäessä on pidetty tarpeettomana. Korotusjärjestelmän puolustajat uskovat lakimuutoksella tavoiteltujen turvallisuusvaikutusten toteutuvan ajan myötä. Kriittisimpiä ovat olleet moottoripyöräilijät, mutta myöskään autokoulut eivät ole ottaneet muutoksia vastaan varauksitta. Tyytyväisimpiä ovat olleet ajokokeen vastaanottajat, joskaan eivät yksimielisesti. Lakimuutokseen sisältynyt A-kortin suorittamisen ikärajamuutos herätti selvästi vähemmän kritiikkiä. Nykylainsäädännön mukaisiin ikärajoihin oli tyytyväisiä enemmistö kaikista vastaajaryhmistä.

Lakimuutoksen hyvänä puolena nähtiin se, ettei A-korttia hankita enää helpon myöntämismenettelyn kautta pelkästään siltä varalta, että moottoripyöräharrastus joskus alkaisi kiinnostaa. Näin liikenteestä karsiutuu suuri joukko vähäisen ajokokemuksen omaavia satunnaisia moottoripyörän kuljettajia.

Onnettomuustilastojen ja tämän työn yhteydessä suoritetun kyselytutkimuksen perusteella ei pystytty vielä osoittamaan lakimuutoksen odotettujen turvallisuushyötyjen toteutumista. Toisaalta noin vuoden pituisella tarkastelujaksolla eivät kaikki hyödyt vielä voikaan toteutua. Korotuskoulutuksen on saanut vasta pieni määrä motoristeja, eikä A-kortin ikärajamuutoskaan vaikuta vielä täysimääräisesti. On todennäköistä, että turvallisuusvaikutukset tulevat esiin vasta pidemmällä aikavälillä.

Lakiuudistuksen on esitetty lisäävän autokoulunopettajien työllisyyttä. Kuudenneksella vastanneista autokouluista ei kuitenkaan ollut opetusajoneuvoja kaikkien moottoripyöräluokkien opetusta varten, sillä opetusajoneuvojen hankintaa pidettiin taloudellisesti kannattamattomana. Korotuskoulutusryhmien pelättiin jäävän pieniksi ja siten huonosti kannattaviksi. Lakimuutos luo näin edellytyksiä autokoulujen erikoistumiselle.

Lakimuutoksen haittapuoliksi voidaan lukea kohonneet moottoripyöräkortin hankintakustannukset, jotka koskettavat etenkin nuoria. A-kortin hinta kahden korotuskoulutuksen kautta hankittuna yli kaksinkertaistui aiempaan verrattuna. Moottoripyöräkorttien suorittamisen suosio nuorimmissa ikäluokissa onkin vähentynyt lakimuutoksen voimaan astumisen jälkeen. Erityisesti A1-korttien suorittaminen on vähentynyt. Muutokset ovat kuitenkin pieniä eikä niiden pysyvyyttä voi vielä arvioida.

Kyselyvastausten analyysissä ilmeni, että moottoripyöräilijät ovat heterogeeninen ryhmä, jonka jäsenet hyötyvät erityyppisistä painotuksista lisäopetuksessa. Lisäksi kaivattiin aiemman osaamisen suurempaa arvostusta korttiluokkaa korotettaessa. Tutkintopainotteisella järjestelmällä voitaisiin vastata nykyjärjestelmää paremmin näihin kehittämistarpeisiin.