Ajantasaisen porovaroituspalvelun hyväksyttävyys ja vaikutukset

Ammattikuljettajien kenttätutkimus
poronhoitoalueella

Trafin tutkimuksia 17-2015

Elina Aittoniemi, Pirkko Rämä, Merja Penttinen, VTT

Poronhoitoalueen teillä menehtyy noin 4 000 poroa vuodessa. Merkittäviä kustannuksia aiheutuu sekä menetetyistä poroista että ajoneuvojen korjaamisesta. Tässä työssä tutkittiin ajantasaisen porovaroituspalvelun käyttöä ja hyväksyttävyyttä sekä mahdollisuuksia estää porokolareita palvelussa mukana olevien ammattikuljettajien ja poronhoitajien lähettämillä varoituksilla.

Ajantasaista porovaroitusjärjestelmää kokeiltiin noin 1,5 vuoden ajan kahdessa kohteessa, valtatiellä 20 Oulun ja Kuusamon välillä sekä valtatiellä 4 Rovaniemeltä pohjoiseen. Kokeilussa mukana olevat raskaiden ajoneuvojen kuljettajat vastaanottivat varoituksia poroista helppokäyttöisellä älypuhelinsovelluksella. Kuljettajat ajoivat kokeilualueilla säännöllisesti ja kohtasivat tiellä usein poroja. Viestien lähettäjinä toimivat kuljettajat itse sekä joukko alueiden poronhoitajia. Kun kuljettaja näki poroja tiellä tai sen läheisyydessä, hän painoi ajoneuvoon kiinteästi asennetun puhelimen näyttöä, jolloin varoitus lähti palvelimen kautta kohdetta lähestyville muille palvelun käyttäjille. Varoitus oli voimassa 500 metrin säteellä varoituksen lähetyspaikasta 2–4 tunnin ajan.

Palvelun vaikutuksia selvitettiin kuljettajakyselyillä ja -haastatteluilla, asiantuntija-arvioilla ja poronhoitajia sekä muita sidosryhmiä haastattelemalla. Kuljettajia haastateltiin kahteen kertaan, noin 6 ja 12 kk käytön aloituksesta. 25 kuljettajaa osallistui haastatteluihin. Valtaosa kuljettajista ilmaisi palvelun olevan hyödyllinen ja helppokäyttöinen. He arvostivat erityisesti palvelun tuomaa mahdollisuutta ennakoida porojen kohtaamisia tiellä. Lähes kaikki kuljettajat ilmaisivat tarkkaavaisuuden suuntautuvan enemmän tieympäristöä kohtaan varoituksen saatuaan. Suurin osa myös kertoi laskeneensa ajonopeutta viestin seurauksena. Palvelun arvioitiin vähentävän porokolareita 10–18 %, jos kaikilla autoilijoilla olisi mahdollisuus vastaanottaa varoituksia ja lähettäjinä toimisivat alueen ammattikuljettajat ja lisäksi muita ammattinsa vuoksi ajavia. Tämä vastaa noin 395–725 porokolaria vuosittain. Porovaroituspalvelulla todettiin olevan myös välillisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Palvelu vaikuttaa paitsi porokolareihin myös yleiseen liikenneturvallisuuteen kuljettajien ollessa varoituksen saatuaan valppaampia ja hidastaessa ajonopeuttaan. Palvelun vaikutukseksi kaikkiin henkilövahinko-onnettomuuksiin poronhoitoalueella arvioitiin 0,8–1,5 %, mikä vastaa 2–4 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa.

Järjestelmä toimi hyvin ja käyttäjät ottivat sen hyvin vastaan. Myös haastatellut sidosryhmien edustajat uskoivat palvelun olevan hyödyllinen ja toivoivat sen laajaa käyttöönottoa.

Porovaroituspalvelu herätti laajasti kiinnostusta Pohjois-Suomessa ja muuallakin Pohjoismaissa. Porokolarien vähentäminen koetaan tärkeäksi asiaksi.

Mahdollisessa palvelun jatkossa käytettävään päätelaitteeseen on kiinnitettävä huomiota. Kiinteästi ajoneuvoon asennettu laite kuten navigaattori on irrallista älypuhelinta parempi, mutta silloinkin käyttöliittymäsuunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Riskin ”ulosmittaamista” on syytä tutkia, etenkin satunnaisten matkailijoiden osalta, jotta palvelu säilyttää vaikutuksensa eivätkä käyttäjät luota liikaa siihen että poroja ei ole tiellä jos eivät saa niistä varoituksia. Kuljettajan omaa vastuuta on aina korostettava.