Liikenteen markkinat Suomessa

Trafin tutkimuksia 16-2015

Markus Pöllänen, Tommi Mäkelä, Lasse Nykänen, Heikki Liimatainen ja Jorma Mäntynen
Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Liikenteen markkinoilla on tapahtumassa monia muutoksia. Kilpailu markkinoilla vapautuu ja Suomi kytkeytyy yhä tiiviimmin globaaliin toimintaympäristöön. Digitalisaatio mahdollistaa uusia toimintatapoja. Liikenteen ympäristövaikutuksia pyritään pienentämään ja sääntelyä uudistamaan. Tässä tutkimuksessa on jäsennetty liikenteen markkinoita Suomessa laajasti ja kuvattu markkinoiden ja osamarkkinoiden nykytilaa. Tutkimuksessa on tarkasteltu henkilöliikenteen, tavaraliikenteen ja logistiikan, liikenneinfrastruktuurin, liikenteen kulkuneuvojen sekä käyttövoimien markkinoita. Tutkimuksen aineistoina on hyödynnetty aiempia tutkimuksia, tilastoja ja markkinoilla toimivia yrityksiä kuvaavaa materiaalia. Tutkimuksessa toteutettiin lisäksi asiantuntijahaastatteluita ja -työpaja.

Suomen kotitaloudet käyttivät vuonna 2012 liikenteeseen 19,0 miljardia euroa, joka on 17 % kotitalouksien kulutusmenoista. Henkilöautoilun osuus kulutusmenoista oli 15,1 miljardia euroa. Logistiikkakustannusten osuus kaupan ja teollisuuden yritysten liikevaihdosta oli puolestaan 13 % vuonna 2013. Logistiikkamarkkinoiden koko oli noin 8,8 miljardia euroa ja yritysten itse järjestämät logistiikkapalvelut ja varastoon sitoutunut pääoma mukaan laskien yhteensä 22,9 miljardia euroa. Valtio ja kunnat käyttivät liikenneinfrastruktuuriin vuonna 2013 yhteensä 3,8 miljardia euroa.

Tässä tutkimuksessa tarkastelluilla liikenteen markkinoilla toimi vuonna 2012 yhteensä noin 35 000 yritystä, jotka työllistivät 205 000 henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 61,6 miljardia euroa, joka on 15 % kaikkien suomalaisyritysten liikevaihdosta. Monen liikenteen markkinoilla toimivan suuryrityksen (Neste, Finnair, Posti ja VR) omistajana on valtio.

Liikenteen markkinoiden sääntelyä on vapautettu asteittain viime vuosikymmeninä. Markkinoiden vapauttaminen on lisännyt kilpailua mm. henkilöliikenteessä, mikä on heijastunut edullisimpina hintoina kotimaan kaukoliikenteessä ja kansainvälisessä lentoliikenteessä. Uudenlaiset toimintamallit, kuten PiggyBaggy, Kutsuplus ja Uber, haastavat perinteisiä toimijoita ja uudistavat markkinoita mm. joukkoistamisen, digitalisaation ja liikenne palveluna -ajattelun kautta.

Liikenteen eri osamarkkinoiden välillä on vahvat kytkennät. Osa yrityksistä toimii useilla markkinoilla, esimerkiksi kuljettaa sekä matkustajia että tavaraa. Liikenteen kulkuneuvot, käyttövoimat ja infrastruktuuri ovat sidoksissa toisiinsa, ja muna-kana-ongelmasta sekä nykyiseen toimintaan sitoutuneesta isosta pääomasta johtuen näiden markkinoiden uusiutuminen on hidasta ja kustannukset suurten muutosten tekemiseen korkeat.

Tutkimuksessa liikenteen markkinoiden tärkeimmäksi tavoitteeksi esitetään toimivat markkinat. Silloin toimijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset sekä mahdollisuus markkinoille tuloon ja poistumiseen. Asiakkaiden näkökulmasta toimivat markkinat täyttävät palvelutarpeet ja antavat mahdollisuuden valintoihin. Tavoitetta voidaan mitata esimerkiksi asiakastyytyväisyydellä. Toimivien markkinoiden lähtökohtana on viisas sääntely, joka mahdollistaa kilpailun ja markkinoille tulon, mutta ottaa huomioon myös yhteiskunnalliset tavoitteet. Vakaan toimintaympäristön synnyttämiseksi sääntelyn tulisi olla ennakoitavaa, sillä liikenteen markkinoiden investoinnit ovat tyypillisesti hyvin pitkäikäisiä.

Liikenteen markkinoihin liittyy monia yhteiskunnallisia tavoitteita. Nämä toteutuvat tyypillisesti, kun markkinat toimivat. Esimerkiksi kilpailu markkinoilla parantaa liikenteen ja logistiikan suorituskykyä. Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisen mittareita liikenteen markkinoilla on paljon, kuten saavutettavuus, erilaiset kansainväliset vertailuindeksit, käyttövoimien omavaraisuusaste ja investointien ja hankintojen suuntautuminen.