Riskiperusteinen vaikuttaminen - Tiedosta toimenpiteisiin

Trafin tutkimuksia 11-2015

Jari Nisula
Risk in Motion

Kaksivuotisen Tiedosta toimenpiteisiin -projektin aikana on kehitetty riskiperusteisen vaikuttamisen prosessi, joka perustuu moderniin käsitykseen riskienhallinnasta monimutkaisissa järjestelmissä. Prosessissa parannetaan jatkuvasti käsitystä liikennejärjestelmän riskeistä ja siitä, kuinka järjestelmään pystytään parhaiten vaikuttamaan. Prosessi kattaa turvallisuustiedon keräämisen, sen integroimisen riskien kokonaiskuvaksi, muutoskohteiden tunnistamisen, kohdejärjestelmän dynamiikan ymmärtämisen ennen toimenpiteiden suunnittelua sekä kokeilujen ja toimenpiteiden hallinnan.

Prosessissa toiminnan ytimessä on riskipajatyöskentely, jossa tuodaan yhteen asiantuntemus ja kokemus Trafin eri toimialoilta. Riskiarviointi ja päätökset tehdään ensin liikennemuotokohtaisesti liikennemuotojohtajan johdolla. Sitten sama tehdään koko liikennejärjestelmän tasolla, tuoden yhteen riskikuvaan eri liikennemuotojen riskit vertailukelpoisina. Analyysitoiminto tukee prosessin eri vaiheita. Riskienhallintamenetelmän toiminnot ovat yhteensopivia kansainvälisen riskienhallintastandardin ISO 31000:n kanssa.

Prosessi on dokumentoitu yksityiskohtaisesti ja trafilaiset ovat saaneet koulutusta sen perustana olevasta tieteellisestä materiaalista. Osa prosessista on jo käytössä, kuten tapausriskiarviointi sekä ns. turvallisuustekijöiden hyödyntäminen analyysityössä. Prosessin muita osia on kokeiltu ja harjoiteltu käytännössä – esim. Trafin eri toimialojen tietojen integroimista yhteen sekä kokeilujen ja toimenpiteiden laatimista.

Trafin riskiperusteisen vaikuttamisen prosessi on kehitetty uusimman tieteellisen tiedon pohjalta. Systeemiajattelu ja monimutkaisten sopeutuvien järjestelmien ymmärtäminen luovat yleisen raamin, jota täydentää mm. Talebin kirjallisuus mustista joutsenista (esim. täysin odottamattomat suuronnettomuudet). Resilience Engineering ja Safety-II -lähestymistapojen pyrkimys nähdä turvallisuus vastustuskyvyn olemassaolona (eikä onnettomuuksien poissaolona) näkyy mm. turvallisuustekijöiden kehittämisessä.

Prosessiin kuuluu myös radikaalisti uudenlaisia työmenetelmiä, jotka ovat complexity-tieteen uusimpia toimintatapoja, kun pyritään vaikuttamaan monimutkaiseen sosiotekniseen järjestelmään – kuten Suomen liikennejärjestelmään.

Monivuorovaikutteisissa (complex) järjestelmissä ei ole normaaleja syy-seuraus-yhteyksiä. Jarrujen parantaminen tai määräysten tiukentaminen eivät välttämättä lisää turvallisuutta. Ne voivat jopa sitä heikentää. Tämän tosiasian ja sen seurauksien hyväksyminen johtaa toimintatapoihin, jotka voivat aluksi yllättää.

Tässä uudessa maailmassa asiantuntemuksen, analyysin, suunnittelun ja tavoitteenasettelun teho on joskus hyvin rajallinen. Niiden rinnalle tulevat hallitut kokeilut, nopea palaute sekä tiivis vuorovaikutus sidosryhmien ja käyttäjien kanssa. Työmenetelmät eivät välttämättä enää tähtää yhden yhteisen suunnitelman luomiseen vaan monien erilaisten näkemysten kehittämiseen ja testaamiseen kokeilujen kautta. Asiantuntemus ja analyysi ovat yhä käytössä, mutta niiden toimialue rajataan niihin ongelmiin, joihin ne purevat. Riskiperusteisen vaikuttamisen prosessissa kannustetaan näiden uusien käsitteiden hallittuun hyödyntämiseen käytännön turvallisuustyössä.

Tutkimusraportti

 

Tutkimusprojektin pohjalta julkaistu tieteellinen väitöskirja

Jari Nisula: A Risk Management Framework for a Complex Adaptive Transport System (Doctoral thesis, Université de Toulouse 3, 1st March 2018)