Road accidents in Finland and Sweden

A comparison of associated factors

Trafin tutkimuksia 2-2016

Harri Peltola, Juha Luoma, VTT

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttamassa Suomen Ruotsia huonompaan tieliikenneturvallisuustilanteeseen. Toisena tavoitteena oli päivittää Suomen ja liikenneturvallisuudeltaan Euroopan parhaiden maiden vertailutuloksia [Luoma, J., Peltola, H. ja Salenius, S. (2013). Miksi tieliikenteen turvallisuus Suomessa ei ole parhaiden maiden joukossa? Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 44. Helsinki: Liikennevirasto ja Trafi.] Vertailut tehtiin yhdistelemättömästä onnettomuusaineistosta, joten samalla saatiin kokemuksia alkuperäisaineiston ja eurooppalaisella onnettomuusanalyysityökalulla käytettävän datan käyttömahdollisuuksista. Onnettomuusanalyysit tehtiin VTT:ssä kehitetyllä ONHA-työkalulla.

Ruotsin, Ison-Britannian ja Alankomaiden (SUN-maat, Sweden, UK, Netherlands) liikenneturvallisuustilanne on säilynyt edelleen olennaisesti Suomea parempana. Kun Suomessa kuolleiden määrä miljoonaa asukasta kohti oli vuosina 2009–2013 keskimäärin 50, vastaava tunnusluku oli kaikissa SUN-maissa yli kolmannesta parempi (31–33). Turvallisuusvertailuja varten määrittelimme termin turvallisuuspotentiaali. Tarkoitamme sillä sitä, kuinka monta kuolemaa vuosittain tulisi Suomessa vähentää, jotta turvallisuustilanne kulloinkin tarkasteltavalla tunnusluvulla, yleensä asukaslukua kohti laskettuna kuolemien määränä, olisi sama kuin vertailumaissa. SUN-maiden turvallisuustilanne olisi tarkoittanut 111 tieliikennekuoleman vähenemistä vuosittain.

Liikenneyksiköittäin tarkasteltuna turvallisuuspotentiaali olisi ollut suurin henkilöautossa kuolleiden osalta, 85 kuolemaa vuosittain. Kuitenkin suhteellinen kuolemanriski asukaslukua kohti oli Suomessa suurin kuorma- ja pakettiautoissa (3,1-kertainen SUN-maihin verrattuna) ja mopoissa (2,6-kertainen määrä). Henkilöautoissa kuoli Suomessa asukaslukuun nähden 2,2-kertainen määrä SUN-maihin verrattuna.

Onnettomuuksien taustatekijöitä tarkastelimme vertailemalla kuolleiden määrää asukaslukua kohti Suomessa ja Ruotsissa. Tarkastelut perustuivat vuosina 2009–2013 poliisin raportoimien onnettomuuksien ja kuolemien määriin. Suomen turvallisuuspotentiaalista Ruotsiin verrattuna voidaan tehdä mm. seuraavanlaisia päätelmiä:

  • Suomen turvallisuuspotentiaali on 99 kuolemaa vuosittain. Siitä kaksi kolmasosaa kertyy maanteiltä (69 %) ja kolmasosa niiden ulkopuolelta (31 %), lähinnä kaduilta.
  • Liikenneyksiköittäin merkittävimmät turvallisuuspotentiaalit ovat: henkilöauto (64 kuolemaa vuodessa), jalankulkija (9 kuolemaa), pyöräilijä (9 kuolemaa), kuorma-auto (5 kuolemaa), pakettiauto (5 kuolemaa) ja mopedi 4 kuolemaa.
  • Kuolleiden määrä ajoneuvokilometriä kohti on Suomessa keskimäärin 31 % Ruotsia suurempi, mutta sen lisäksi Suomessa ajoneuvokilometrien määrä asukasta kohti on 23 % Ruotsia suurempi.
  • Onnettomuusluokista erityisesti kohtaamisonnettomuuksissa kuollaan Suomessa Ruotsia useammin, niiden turvallisuuspotentiaali on 30 liikennekuolemaa vuodessa.
  • Liikennekuolemien erityisiä riskiryhmiä Suomessa ovat 15–17 sekä 18–20 -vuotiaat. 15–17 -vuotiaiden turvallisuuspotentiaali on mopedikuolemissa (neljä kuolemaa vuodessa) ja moottoripyöräkuolemissa (kolme kuolemaa vuodessa) sekä 18–20 -vuotiailla henkilöautokuolemissa (12 kuolemaa vuodessa).
  • Henkilöauton kuljettajina miehet ovat henkilölukua kohti naisia useammin osallisena kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomen turvallisuuspotentiaali on 46 kuolemaa onnettomuuksissa, joissa mieskuljettaja ajoi henkilöautoa ja 6 kuolemaa onnettomuuksissa, joissa naiskuljettaja ajoi henkilöautoa.
  • Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien henkilöautoa ajavissa miehissä Suomessa ovat Ruotsiin verrattuna yliedustettuina erityisesti 18–19 -vuotiaat sekä yli 70-vuotiaat.
  • Henkilöauton kuljettajina kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa henkilölukua kohti oli naiskuljettajia Suomessa vain hieman useammin kuin Ruotsissa.
  • Nopeusrajoitusten aiheuttamaa turvallisuuspotentiaalia ei voitu määrittää täsmällisesti, mutta Suomessa liikennekuolemat ja loukkaantumiset tapahtuvat keskimäärin hieman korkeammilla nopeusrajoituksilla kuin Ruotsissa.
  • Kulkutapatutkimuksen tietojen perusteella näyttäisi siltä, että Suomen korkeampien kilometriä kohti laskettujen riskien vuoksi sekä jalankulkijoita että pyöräilijöitä kuolee vuosittain kuusi enemmän kuin Ruotsissa, mutta lisäksi kolme jalankulkijaa ja kolme pyöräilijää kuolee Suomen Ruotsia suurempien kilometrisuoritteiden vuoksi.

Suomen onnettomuusaineistoja tulisi edelleen kehittää erityisesti loukkaantumisen vakavuuteen ja itsemurhien rekisteröintiin liittyen. Turvallisuusvertailuja suositellaan jatkettavan erityisesti loukkaantumisten vakavuuden ja onnettomuuksien liikenneympäristöjen osalta. Vertailut voidaan tehdä monipuolisemmin kuin Euroopan laajuisten aineistojen analyysit, jos käytettävissä on yhdistelemätön onnettomuusaineisto.