Trafin tutkimuksia 2-2016
Harri Peltola, Juha Luoma, VTT
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttamassa Suomen Ruotsia huonompaan tieliikenneturvallisuustilanteeseen. Toisena tavoitteena oli päivittää Suomen ja liikenneturvallisuudeltaan Euroopan parhaiden maiden vertailutuloksia [Luoma, J., Peltola, H. ja Salenius, S. (2013). Miksi tieliikenteen turvallisuus Suomessa ei ole parhaiden maiden joukossa? Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 44. Helsinki: Liikennevirasto ja Trafi.] Vertailut tehtiin yhdistelemättömästä onnettomuusaineistosta, joten samalla saatiin kokemuksia alkuperäisaineiston ja eurooppalaisella onnettomuusanalyysityökalulla käytettävän datan käyttömahdollisuuksista. Onnettomuusanalyysit tehtiin VTT:ssä kehitetyllä ONHA-työkalulla.
Ruotsin, Ison-Britannian ja Alankomaiden (SUN-maat, Sweden, UK, Netherlands) liikenneturvallisuustilanne on säilynyt edelleen olennaisesti Suomea parempana. Kun Suomessa kuolleiden määrä miljoonaa asukasta kohti oli vuosina 2009–2013 keskimäärin 50, vastaava tunnusluku oli kaikissa SUN-maissa yli kolmannesta parempi (31–33). Turvallisuusvertailuja varten määrittelimme termin turvallisuuspotentiaali. Tarkoitamme sillä sitä, kuinka monta kuolemaa vuosittain tulisi Suomessa vähentää, jotta turvallisuustilanne kulloinkin tarkasteltavalla tunnusluvulla, yleensä asukaslukua kohti laskettuna kuolemien määränä, olisi sama kuin vertailumaissa. SUN-maiden turvallisuustilanne olisi tarkoittanut 111 tieliikennekuoleman vähenemistä vuosittain.
Liikenneyksiköittäin tarkasteltuna turvallisuuspotentiaali olisi ollut suurin henkilöautossa kuolleiden osalta, 85 kuolemaa vuosittain. Kuitenkin suhteellinen kuolemanriski asukaslukua kohti oli Suomessa suurin kuorma- ja pakettiautoissa (3,1-kertainen SUN-maihin verrattuna) ja mopoissa (2,6-kertainen määrä). Henkilöautoissa kuoli Suomessa asukaslukuun nähden 2,2-kertainen määrä SUN-maihin verrattuna.
Onnettomuuksien taustatekijöitä tarkastelimme vertailemalla kuolleiden määrää asukaslukua kohti Suomessa ja Ruotsissa. Tarkastelut perustuivat vuosina 2009–2013 poliisin raportoimien onnettomuuksien ja kuolemien määriin. Suomen turvallisuuspotentiaalista Ruotsiin verrattuna voidaan tehdä mm. seuraavanlaisia päätelmiä:
Suomen onnettomuusaineistoja tulisi edelleen kehittää erityisesti loukkaantumisen vakavuuteen ja itsemurhien rekisteröintiin liittyen. Turvallisuusvertailuja suositellaan jatkettavan erityisesti loukkaantumisten vakavuuden ja onnettomuuksien liikenneympäristöjen osalta. Vertailut voidaan tehdä monipuolisemmin kuin Euroopan laajuisten aineistojen analyysit, jos käytettävissä on yhdistelemätön onnettomuusaineisto.