Uusien kuljettajien indeksitutkimus

Tyytyväisyys kuljettajaopetukseen ja kokemukset liikenteestä 2013–2015

Trafin tutkimuksia 9-2016

Hanna Kalenoja ja Janne Tuominen
Sito Oy

Uusien kuljettajien indeksitutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten uudet kuljettajat ovat selvinneet kuljettajantutkinnossa ja liikenteessä ensimmäisen ajovuotensa aikana. Uudet kuljettajat ovat liikenneturvallisuuden kannalta suurin riskiryhmä. Indeksitutkimuksen avulla on voitu pitkän aikasarjan avulla selvittää, onko nuorten kuljettajien liikenneturvallisuustilanteessa tapahtunut muutoksia. Samalla tutkimus on tuonut lisätietoja kuljettajaopetuksen kehittämistarpeista.

Uusien kuljettajien tutkimukset 2013 toteutettiin postikyselynä ja vuosien 2014 ja 2015 tiedonkeruu monimenetelmätutkimuksena, jossa vastaajalla oli mahdollisuus osallistua tutkimukseen internet- tai postikyselyllä.

Kuljettajaopetuksessa on viimeksi kuluneiden vuosien aikana tehty melko suuria muutoksia, jotka ovat muuttaneet kuljettajaopetuksen rakennetta ja hallintoa. Suurimpia viimeaikaisia muutoksia on vuonna 2013 voimaan astunut kolmivaiheinen kuljettajaopetus, jossa kortin haltija saa aluksi lyhytaikaisen kortin. Vuoden 2016 lyhytaikaisesta kortista luovuttiin ja jatkossa kortin haltija saa heti ensimmäisen vaiheen suoritettuaan pitkäaikaisen kortin, jonka voimassaolo edellyttää harjoitteluvaiheen ja syventävän vaiheen suorittamista. 2010-luvulla opetuslupakäytäntöä on muutettu useaan otteeseen. Vuonna 2013 tehdyssä opetuslupaa koskevassa muutoksessa opetusluvasta poistettiin edellytys opettajan ja oppilaan perheenjäsenyydestä, mutta opetusluvassa edellytettiin autokouluopetusta, johon myös ajo-opettaja osallistuu. Opetusluvan suosiota on pidemmällä aikavälillä vähentänyt myös kuljettajaopetuksen kolmivaiheisuus, sillä opetusluvalla korttia suorittavan on suoritettava harjoitteluvaihe ja syventävä vaihe autokoulussa. Opetusluvalla B-kortin suorittaneiden osuus pieneni selvästi vuoden 2013 ajokorttiasetuksen muutoksen jälkeen. Vuoden 2014 alussa opetuslupaopetuksesta poistettiin vaatimus ensimmäisen vaiheen autokoulutunneista. Näin ollen myös kyselyn vastausjakaumassa on havaittavissa opetusluvalla kortin suorittaneiden pienempi osuus tutkimuskierroksilla 2/2014 ja 1/2015.

Harjoitteluvaiheen oli suorittanut noin 70 % vastaajista. Harjoitteluvaiheen suorittaneiden osuus on kasvanut vuosien 2014 ja 2015 tutkimuskierrosten välillä. Harjoitteluvaiheen tarpeellisuudesta vastaajien näkemykset jakautuvat hyvin selvästi ja hieman yli puolet vastaajista piti harjoitteluvaihetta täysin tai melko tarpeettomana. Harjoitteluvaiheen suorittaneet arvioivat vaiheen pääosin vielä tarpeettomammaksi kuin ne vastaajat, jotka eivät olleet vielä suorittaneet harjoitteluvaihetta. Mitä enemmän vastaaja oli vuoden aikana ajanut, sitä vähemmän tarpeelliseksi harjoitteluvaihe koettiin.

Kuljettajatutkinnon syventävän vaiheen oli suorittanut alle viidennes vastaajista. Syventävä vaihe arvioitiin harjoitteluvaihetta huomattavasti tarpeellisemmaksi. Syventävän vaiheen suorittaneista 48–55 % arvioi vaiheen melko tai erittäin tarpeelliseksi.

uljettajaopetuksen antamista valmiuksista alimpia tyytyväisyysarvioita annettiin ajamiselle vaikeissa olosuhteissa, ajamiselle taloudellisesti ja ympäristöä säästävästi sekä oman tilan hallinnalle ja ajamiselle itsenäisesti. Tyytyväisimpiä oltiin ajamiseen taajamassa, ajamiseen maantiellä sekä ennakointiin ja riskien vähentämiseen. Kaiken kaikkiaan tyytyväisyys opetuksen antamiin valmiuksiin on pääosin lisääntynyt lukuun ottamatta itsenäisesti ajamista ja taloudellisesti ja ympäristöä säästävästi ajamista, joissa muutoksia ei ole juurikaan tapahtunut. Suhteellisesti eniten on kasvanut tyytyväisyys oman ikäryhmän liikenneriskien tunnistamiseen ja oman tilan hallintaan. Vastaajat olivat pääsääntöisesti sitä tyytyväisempiä ajoopetuksen antamiin valmiuksiin, mitä enemmän he olivat ensimmäisen ajovuotensa aikana ajaneet.

Vastaajat olivat keskimäärin tyytyväisiä kuljettajaopetuksen sisältöön. Tyytymättömimpiä oltiin pimeällä ajon näyttöihin ja harjoituksiin sekä itseopiskelun ja kotitehtävien organisointiin.

Liikennemenestystä kuvaavissa indekseissä alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä kehitys oli pääosin myönteistä, mutta 30–34-vuotiaiden ryhmässä liikennemenestys aikaan sidottuna oli hieman heikentynyt. Alle 25-vuotiaiden liikennemenestys sen sijaan on parantunut sekä aikaan että ajosuoritteeseen suhteutettuna. Ajokortin tutkintomenestys on selvästi pienin nuorimmalla alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä. Yli 30-vuotiaana kortin hankkineiden ryhmissä havaintomäärät olivat suhteellisen pieniä ja menestystä kuvaavan indeksin tulokset vaihtelivat eri tutkimuskierroksilla enemmän kuin muissa ikäryhmissä.

Uusille kuljettajille sattuneiden pienten vahinkojen ja omaisuusvahinkojen määrä on viime vuosien tutkimuksissa vähentynyt selvästi, samoin rikesakkojen määrä on vähentynyt. Vaikka liikennemenestys aikaan sidottuna indeksinä näyttäisikin heikentyneen, ilman liikennevahinkoja ja -rangaistuksia selvinneiden kuljettajien osuus on viime vuosien aikana kasvanut. Vahingotta ja rangaistuksetta selvinneiden uusien kuljettajien osuus on kasvanut keskimääräisestä noin 60 prosentin tasosta noin 70 prosentin tasoon.