Vuoden 2013 B-kuljettajaopetusuudistus

Toteutuminen ja vaikutukset

Trafin tutkimuksia 11-2016

Sirkku Laapotti, Martti Peräaho ja Mika Hatakka
Tutkimus ja Koulutus Humaani Oy

B-kuljettajaopetussuunnitelma uudistui 19.1.2013. Kaksivaiheinen kuljettajaopetus muuttui kolmivaiheiseksi sisältäen perus-, harjoittelu- ja syventävän vaiheen opetuksen. Opetustuntien määrä kasvoi ja opetussisältöihin tuli uusia painotuksia GDE-mallin mukaisesti. Opetusmenetelmissä korostettiin opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja myös itseopiskelu kirjattiin selkeämmin opetussuunnitelmaan. Entinen opetuslupaopetus muuttui yhteisopetukseksi niin, että opetuslupaopetukseen sisältyi pakollinen valmennusjakso autokoulussa. Yhteisopetus oli pakollisena voimassa 19.1. – 31.12.2013.

Selvityksessä tarkasteltiin uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista opetuksessa ja uudistuksen vaikutuksia uusien kuljettajien asenteisiin, valmiuksiin ja liikennekäyttäytymiseen. Lisäksi tarkasteltiin liikenneopettajien, opetuslupaopettajien, oppilaiden ja tutkinnon vastaanottajien tyytyväisyyttä uudistukseen ja uudistuksen taloudellisia vaikutuksia sekä työllisyysvaikutuksia.

Selvityksessä toistettiin Trafin vuonna 2012 tekemän esiselvityksen mittaukset ja verrattiin tuloksia ennen ja jälkeen uudistuksen. Lisäksi tarkasteltiin Trafin tilastoja uusien kuljettajien tutkintomenestyksestä, Trafin ja poliisin tiedostoja liikennerikkomuksista sekä Liikennevakuutuskeskuksen, Liikenneturvan ja Tilastokeskuksen liikenne-onnettomuustilastoja. Yhteiskunnallisena vaikutuksena tarkasteltiin myös uudistuksen vaikutuksia liikenneopettajien työllisyyteen ja autokouluyritysten toimintaan.

Opetuksen sisällölliset ja menetelmälliset painotukset olivat oppilaiden, opettajien ja tutkinnon vastaanottajien vastausten perusteella toteutuneet toivotun suuntaisesti. Erityisesti liikenteen sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen painotus oli lisääntynyt. Kolmivaiheisuuden toteutus onnistui vain osittain. Palautejaksoa ja oppimispäiväkirjaa ei hyödynnetty toivotulla tavalla kuin vain osassa autokouluja.

Vastausten perusteella uusien kuljettajien valmiudet olivat parantuneet erityisesti sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen taidoissa. Tutkintotietojen perusteella autokoulun oppilaiden tutkintomenestyksessä ei tapahtunut selkeitä muutoksia. Sen sijaan opetuslupaoppilaiden teoriakokeen ja ajokokeen ensimmäisen yrityskerran läpäisyprosentti parani ja siten uudistus vähensi autokoulun oppilaiden ja opetuslupaoppilaiden välillä olleita eroja tutkinnon läpäisyssä. Tulos oli selkeimmin nähtävissä vuonna 2013 eli yhteisopetuksen aikana.

Uusien kuljettajien ajamisen määrä oli kasvanut erityisesti naisilla. Uudistuksen tavoite paremmasta ympäristön huomioonottamisesta ajopäätösten teossa ei ajomäärien osalta toteutunut, mutta myönteistä oli, että suurempi osuus ajamisesta liittyi työssä ajamiseen tai ammattiin kuin aikaisemmin. Toisaalta kasvua oli myös miesten vapaa-ajan ajelun osuudessa.

Itseraportoidussa liikennerikkomusten määrissä ei havaittu muutosta. Sen sijaan Trafin rekistereistä tarkasteltuna havaittiin, että ensimmäistä vuottaan ajavilla kuljettajilla oli uudistuksen jälkeen vuonna 2014 vähemmän liikennerikkomuksia suhteessa ajokorttien määrään kuin ennen uudistusta vuonna 2012. Mahdolliset muutokset liikennevalvonnan määrässä eivät selitä havaittuja ryhmien välisiä eroja. Rikkomusmäärien vähenemä oli suurempi autokoulussa opetetuilla kuin opetusluvalla opetetuilla ja miehillä suurempi kuin naisilla. Suurin rikkomusmäärän vähennys oli 18-vuotiailla autokoulussa opetetuilla miehillä. Ennen uudistusta liikennerikkomuksia suhteessa ajokortillisiin oli useammin autokoulussa opetetuilla, uudistuksen jälkeen opetusluvalla opetetuilla.

Uusilla mieskuljettajilla oli vähemmän itseraportoituja liikennevahinkoja ajomääräluokittain tarkasteltuna uudistuksen jälkeen kuin ennen uudistusta. Naisten liikennevahinkojen määrissä ei tapahtunut muutoksia. Uusien kuljettajien liikenneonnettomuustilastoissa todettiin aleneva trendi jo ennen uudistusta, eikä uudistuksen vaikutusta voitu selkeästi erottaa. Onnettomuuksien vähenemä kuitenkin kiihtyi uudistuksen jälkeen niin, että kuljettajaopetusuudistus on mahdollisesti voimistanut uusien kuljettajien liikenneonnettomuuksien vähenemää.

Liikenneopettajien, opetuslupaopettajien ja tutkinnon vastaanottajien näkemykset kuljettajaopetusuudistuksen sisällöistä ja menetelmistä olivat pääosin myönteisiä tai neutraaleita. Sen sijaan yhteisopetusopettajat suhtautuivat vuoden 2013 uudistukseen kriittisesti ja katsoivat joutuneensa lyhytaikaisen kokeilun maksumiehiksi. Kriittisimmin suhtautuivat kokeneet opetuslupaopettajat. Ensimmäistä kertaa opetuslupaopettajina toimineet yhteisopetusopettajat kokivat hyötyneensä yhteisopetuksesta kokeneita enemmän.

Uudistui vaikutti B-ajokorttien suorittamiseen. Hyväksyttyjen B-ajokokeiden määrä laski vuodesta 2013 vuoteen 2014. Tämän jälkeen määrä on noussut, mutta ei ole palautunut vuoden 2013 tasolle. Suoritettujen B-ajokorttien määrän lasku koski erityisesti yli 18-vuotiaita. Yhteisopetus vähensi opetusluvalla opetettujen määrää vuonna 2013 ja tutkintojen osalta tämä näkyi vielä vuoden 2014 tilastossa. Tämän jälkeen opetuslupien määrä on kasvanut. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä lähes viidennes hyväksytyistä ajokokeista oli opetusluvalla ajaneiden suorittamia.

Yhteisopetusta lukuun ottamatta kuljettajaopetusuudistus ei nostanut B-ajokortin suorittamisen kustannuksia oppilaille merkittävästi, mutta autokoulujen välinen hintahaarukka näytti kasvaneen. Uudistus ei suoranaisesti vaikuttanut autokoulualan kannattavuuteen tai työllisyyteen. Sen sijaan oppilasmäärien vähenemisellä, simulaattori- ja verkko-opetuksella sekä uudentyyppisellä opetuslupaopetuksen ympärille kehittyvällä yritystoiminnalla saattaa olla vaikutuksia autokoulualan tulevaisuuteen.