Tutkimus ympäristöystävällisestä autoilusta

Autoilijoiden mielestä ympäristöystävällisyys tulisi ottaa huomioon ensisijaisesti autojen hinnassa. Julkisen liikenteen tukeminen, taloudellinen ajotapa sekä biopolttoaineiden hinta ovat myös suosittuja tapoja edistää autoilun ympäristöystävällisyyttä.

Aiempien vuosien tapaan erityisesti naiset, nuoret sekä pienituloiset suosivat julkisen liikenteen tukemista. Erityisesti yli 50-vuotiaat kannattavat ajoneuvoveron porrastusta. Tietullit ovat esimerkki keinosta, mikä saa yhtä vähän tukea kaikissa tutkituissa väestöryhmissä.

Noin joka toinen vastaaja arvioi tavallisen ”ympäristöystävällisen” perheauton päästävän hiilidioksidia enintään 150g/kilometri. Päästömääriä koskevat arviot ovat likimain aiemmalla tasolla. Myös arviot ympäristöystävällisyyteen vaikuttavista seikoista ovat pysyneet koko lailla entisen kaltaisina. Vain auton ajotavalla arvioidaan nyt olevan enemmän merkitystä.

Autoilijoiden valmius tehdä jotakin pienentääkseen autoilunsa ympäristökuormitusta on hieman parantunut.
Heistä moni on edelleen hyvin valmis hankkimaan ympäristöystävällisen / vähän kuluttavan auton. Vastaajista kuitenkin suurempi osa nyt kuin vuonna 2012 olisi valmis muuttamaan ajotapaansa taloudellisemmaksi ja jopa osallistumaan taloudellisen ajotavan kurssille. Myös autoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääminen ovat kasvattaneet suosiotaan.

Asenne joukkoliikennettä kohtaan on jonkin verran parantunut. Enää noin neljännes vastaajista ilmoittaa, ettei siirtyisi käyttäjäksi mistään hinnasta, kun vuonna 2012 tätä mieltä oli vielä kolmannes.

Julkisen liikenteen käytön esteiksi koetaan julkisen liikenteen aikataulut ja linjat. Työaikojen, eli henkilön työajan alkamis- ja päättymisaikojen, vaikutus näyttää pienentyneen verrattuna aiempaan.

Jo lähemmäs kolmannes autoilijoista on harkinnut ympäristöystävällisemmän auton hankintaa verrattuna reiluun kymmenesosaan vuonna 2012. Joka kymmenes voisi harkita ympäristöystävällisemmän ajoneuvon hankintaa, jos sen hinta olisi alempi kuin vastaavassa muussa ajoneuvossa.

Sellainen ajoneuvoveron vuotuinen määrä, missä autoilijat alkavat harkita yksityisautoilusta luopumista, on hieman laskenut, mutta muutos on virhemarginaalin sisällä. Autoilijoista edelleen yli puolet (53 %) on valmiita maksamaan ajo-neuvoveroa jopa yli 500 € vuositasolla ennen kuin edes harkitsee autoilusta luopumista. Miehet olisivat valmiita korkeampiin maksuihin kuin naiset.

Yksityisautoiluun vaikuttavassa ajoneuvoveron määrässä on pieni ero sukupuolen suhteen. Yhteensä 31 prosenttia miehistä maksaisi yli 1000 euroa vuodessa ajoneuvoveroa ennen kuin luopuisi yksityisautoilusta. Naisia vastaavaan ryhmään kuuluu 22 prosenttia.

Polttoaineen tulisi maksaa ainakin 2,26 € litralta, jotta autoilijat alkaisivat vähentää yksityisautoiluaan. Muutosta vuoteen 2012 on noin -44 senttiä/l. Ajosuoritetta kasvattava litrahinta puolestaan olisi 0,99 € litralta. Se on noin 38 senttiä matalampi kuin vuonna 2012.

Sopiva bensiinin litrahinta on nyt 1,14 euroa, kun se vuonna 2012 oli 1,23 euroa. Autoilijoiden mielestä sopiva litrahinta on siis laskenut hieman. Dieselille sopiva litrahinta on 0,99 euroa. Vuonna 2012 vastaava summa oli 1,15 euroa. Sopivana pidettävä diesellitran hinta on siis laskenut 16 senttiä.

Keskimääräinen työmatkan pituus on laskenut hieman vuodesta 2012 (2012 se oli 34,9 km ja nyt 29,3 km), samoin matkan kesto on vähentynyt (vuonna 2012 37,5 minuuttia, nyt 35,0 minuuttia). Autoilevien suomalaisten ajamassa vuotuisessa kilometrimäärässä on huomattavissa vastaavanlainen muutos. Dieselautojen osuus autokannasta näyttää kääntyneen laskuun, ja reilu neljännes autoista on nyt dieselkäyttöisiä. Vastaajien arvioima ajoneuvon keskimääräinen kulutus (6,5 l/100) on matalampi kuin vuonna 2012.

Vastaajakunnassa selvä enemmistö omistaa autonsa kokonaan. Joukkoliikenteen käyttö on hieman lisääntynyt vuodesta 2012.
Hinta on selkeästi tärkein auton valintaan liittyvä asia. Se oli sitä jo vuonna 2010, ja on hieman tärkeämpi kuin vuonna 2012. Tällä hetkellä 40 prosenttia uskoo sen vaikuttavan eniten valintaan. Merkki ja malli nousevat seuraavaksi tärkeimmiksi kriteereiksi. Polttoaineen kulutuksen merkitys valintatekijänä on laskenut edelleen.

Miehillä autonvalinnassa korostui naisia enemmän enemmän ulkonäkö ja varustelutaso, kun taas naisilla turvallisuus sai suuremman painoarvon. Hinta merkitsee eniten nuorimmalle ryhmälle (18-34-vuotiaat), samoin ulkonäkö. Yli 60–vuotiaille turvallisuudella on suuri merkitys, mutta myös merkki ja malli kiinnostavat. Mitä enemmän taloudessa on perheenjäseniä, sitä merkittävämpään rooliin auton koko ja tilat nousevat valintatilanteessa. Yksin asuvat sekä toisaalta suuret perheet (perheenjäseniä 5 tai enemmän) korostavat keskimääräistä enemmän auton hintaa.

Autoilun arvioidut eri kustannukset lukuun ottamatta veroja ovat laskeneet vuodesta 2012. Vastaajajoukon keskimääräinen polttoaineiden kuukausikustannus on 167 € eli 39 euroa suurempi kuin 2012. Toisaalta sekä sopivana pidetty että tietynlainen ”kipurajakustannuskin” arvioitiin nyt hieman alhaisemmaksi kuin vuonna 2012. Saman voi todeta vakuutusmaksuista.

Vastaajien arvioimat maksetut verot ja käsitys sopivasta veron määrästä ovat nousseet. Myös arviot maksimiverosta ovat nyt hieman vuotta 2012 korkeammat. Osamaksuja ollaan valmiita maksamaan jonkin verran vähemmän kuin aiemmin, samalla, kun vastaajien arvio maksamistaan osamaksuista on laskenut. Huoltojen ja varaosien suhteen sekä todelliset että sopivina pidetyt kulut ovat pienentyneet, mutta maksimihinta arvioidaan korkeammaksi kuin aiemmin.

Hinta on edelleen mainonnassa selvästi tärkein tekijä vastaajien näkökulmasta, sen merkitys on pysynyt käytännössä samana verrattuna vuoteen 2012. Ympäristöystävällisyys / matalat päästöarvot eivät herätä juuri kiinnostusta mainonnassa, eivät myöskään teho / suorituskyky, varustelutaso tai koko / tilat.

Automainonnassa käytetty CO2–lyhenne tuo vajaalle kolmannekselle mieleen vähäpäästöisyyden. Vain hieman harvemmalle lyhenne kertoo ympäristöystävällisyydestä. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että vuodesta 2012 CO2 – lyhenteen tuntemus on parantunut autoilijoiden keskuudessa huomattavasti.

Ympäristöystävällisyyttä mainostaneiden automerkkien muistaminen on vähentynyt entisestään. Vain 17 prosenttia vastanneista muisti mitään mainontaa. Yhden merkin mainontaa muisti kymmenesosa, 7 prosenttia kertoi havainneensa useamman automerkin ympäristöystävällisyyttä korostavaa mainontaa. Automainonnassa vastaajat toivovat erityisesti hinnan korostamista.

Vain neljännes vastaajista on käyttänyt kimppakyytiä työmatkaliikenteessä. Kymmenesosa harkitsee käyttävänsä, mutta puolet vastaajista on sitä mieltä, että ei tule käyttämään kimppakyytiä.

Vain kaksi prosenttia vastaajista on käyttänyt yhteiskäyttöautopalvelua. Kuitenkin jopa puolet vastaajista on tietoisia siitä. Vain kolme prosenttia vastaajista olisi valmis liittämään autonsa kyseiseen palveluun, tosin määrä kasvaa viidennekseen, kunhan se on taloudellisesti kannattavaa.