Onnettomuuskustannuksiin kuuluvan hyvinvoinnin menetyksen arvottaminen maksuhalukkuusmenetelmällä

Liikenneonnettomuudessa aiheutuvasta henkilövahingosta seuraa taloudellisina menetyksinä toimenpidekustannuksia, kansantaloudellisia menetyksiä ja hyvinvoinnin muutoksia. Henkilövahinkojen hyvinvointivaikutukset on Suomessa arvotettu ruotsalaisin tutkimustuloksin ns. arvojen siirrolla. Tämän menettelyn vaarana on se, että lainatut arvostukset saattavat vääristää suomalaisia henkilövahinkojen yksikköarvoja.

Tämän esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa tieliikenteen henkilövahingoista seuraavien hyvinvoinnin muutosten arvottamisessa kansainvälisesti käytettyjä menetelmiä ja niistä saatuja tuloksia. Sen perusteella suunniteltiin Suomessa toteutettavan arvottamistutkimuksen pääsisältö ja toteutustapa ottaen huomioon suomalainen liikenneturvallisuuden riskitaso eri liikenneympäristöissä.

Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja asiantuntijatyöpajaa. Työpajassa keskusteltiin liikenneturvallisuustyön asiantuntijoiden kanssa heille etukäteen vastattavaksi ja pohdittavaksi lähetetyn nettikyselylomakkeen sisällöstä.

Esiselvityksen suosituksena on, että käsitys liikenneturvallisuuteen liittyvästä suomalaisten riskinarvottamisesta hankitaan kustannustehokkaasti rajatulla tutkimuksella. Aineisto ehdotetaan kerättävän kyselyllä, jossa hyödynnetään markkinatutkimusyritysten valmiita internetpaneeleja. Ne voivat tuottaa muita toteutustapoja korkeamman vastausasteen ja riittävän edustavan aineiston.

Tässä esiselvityksessä esitetään suosituksia tutkimukseen sisällytettävistä henkilövahinkoluokista ja liikenneympäristöistä sekä eri otoskokojen suuruudesta. Työssä kuvataan tänä päivänä tyypillisimpiä riskinarvottamistutkimusten menetelmiä ja kysymyksenasetteluja. Niiden arvioinnin yhteydessä todettiin, että toteutettavan kyselyn sisältö vaatii jatkopohdintaa. Lopullinen päätös kyselyn oleellisimmasta sisällöstä (riskitarkastelut, maksuhalukkuuden tiedustelun tapa ja tulosten mallintaminen) tulisi tehdä tutkimuksen valmisteluvaiheessa pilotoinnilla.

Mikäli empiiristä tutkimusta ei tehdä Suomessa, tulee henkilövahinkojen hyvinvointivaikutusten arvottamisessa hyödyntää jatkossakin muista maista lainattavia tutkimustuloksia.